Mitä on tekstiilijäte ja mitä sille tehdään?  

remake-23
Remake EkoDesignin tekemä kaavio poistotekstiilivirrasta.

Herätelläänpä blogi taas pikkuhiljaa eloon pienen tauon jälkeen! Ajattelin kirjoittaa lyhyesti tekstiilijätteen eroista, terminologiasta ja kierrätystavoista. Tekstiilijäte on valtava ongelma, joten aihe on tärkeä. Joillekin ehkäpä hieman mälsä aihe, mutta tämän jälkeen on helpompi ymmärtää vähitellen myös kierrätysmuotia käsitteenä, ja mitä kaikkea se voikaan sisältää. Tieto lisää tuskaa, mutta sen avulla on helpompi suhtautua varovaisen kriittisesti esimerkiksi isojen ketjujen kierrätyskampanjoihin sekä tehdä vastuullisempia valintoja. Tästä tulossa kirjoitusta piakkoin. Täältä löydät Outi Les Pyyn todella kattavan kirjoituksen aiheesta. Palaan asiaan myöhemmin hieman tiivistetymmällä versiolla.

Tekstiilijäte voidaan karkeasti jakaa post consumer -jätteeseen, jolla tarkoitetaan kotitalouksista tulevaa jätettä ja pre consumer -jätteeseen, joka on teollisuudesta muodostuva jäte. Tekstiilijäte koostuu sadoista erilaisista raaka-ainemateriaaleista, kun mukaan lasketaan myös kaikki sekoitemateriaali, eli esimerkiksi polyester-villa ja puuvilla-viskoosi sekoitemateriaalit. Tekstiiliraaka-aine jaotellaan luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Lue kuitujen eroista lisää täältä.

Post consumer -tekstiilijäte on kuluttajalta poistunutta tekstiiliä eli kotitalousjätettä. Kuluttaja käyttää Suomessa vaatteita ja muita tekstiilejä keskimäärin noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa, ja tästä jätteeksi päätyy arvioiden mukaan noin 55 miljoonaa kiloa. Post consumer -tekstiilijätteen laadussa ja materiaalissa on paljon vaihtelua, mikä tekee sen uudelleentuottamisesta ja käsittelystä haastavaa. Käytetty tekstiili saattaa olla myös esimerkiksi liian kulunutta kestämään uudelleentuottamista. Myös esimerkiksi vaatteiden sisältämien nappien ja vetoketjujen irrottaminen tehdään pääasiallisesti käsityönä, samoin kuin tekstiilien lajittelu uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Tämä kaikki tekee post consumer -tekstiilijätteen uusiokäytöstä ja kierrätyksestä vielä tällä hetkellä hankalaa ja hidasta. Yli puolet kotitalouksien tekstiilijätteestä ohjautuu vielä tällä hetkellä joko energiahyödyntämiseen tai kaatopaikalle.

Vaatetuotannossa pre consumer -tekstiilijäte muodostuu vaatteenvalmistus- ja alihankintaketjussa. Tuotantoketjut ovat pitkiä, ja jätettä syntyy tehtailta, jotka valmistavat kankaan, leikkaavat kaavat ja ompelevat tuotteen sekä retail-kanavista, joilla tarkoitetaan yritysten myymätöntä varastoa, sekundaa sekä reklamaatiotuotteita. Yhteen vaatteeseen kuluu siis paljon enemmän materiaalia kuin se, mistä vaate lopulta muodostuu. Pre consumer -jätteen laatu on sen käyttämättömyytensä vuoksi tasalaatuisempaa ja laadukkaampaa uusiokäyttöä ajatellen. Teollisuuden ylijäämää ei usein kuitenkaan lajitella uusiokäyttöön, vaan se poltetaan muun polttokelpoisen jätteen mukana tai päätyy kaatopaikalle. Suurinta osaa pre consumer -tekstiilijätteestä ei siis hyödynnetä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista.

Post consumer -tekstiilijäte voidaan käyttää suoraan jokseenkin sellaisenaan, jolloin puhutaan second-hand vaatteesta. Upcycling-termistä puhutaan, kun vaatteesta uudelleen tuotetaan uusi vaate tuotteen materiaali huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. Redeploy taas tarkoittaa vaatteen uusiokäyttöä hajotettuna, uudelleenvärjättynä ja jälleen koottuna eri tuotteeksi. Downcycle-termillä tarkoitetaan mekaanista ja kemiallista kierrättämistä eli vaatteen hajottamista kuiduiksi uuden tuotantoketjun alussa.

Mekaaninen kierrättäminen soveltuu luonnonkuiduille, ja sen avulla saadaan tuotettua täysin uutta kangasta uuteen tarkoitukseen. Prosessissa jätetekstiili revitään repimäkoneissa uudelleen kuiduiksi. Revityt kuidut karstataan ja tällä tavalla syntynyt uusiokuitu voidaan hyödyntää langan kehräyksessä tai kuitukankaan valmistuksessa.

Kemiallinen kierrätys soveltuu synteettisille tekokuiduille. Myös tässä tapauksessa vaatteen kuidut hajotetaan. Menetelmiä on useita, ja ne ovat kalliimpia kuin mekaanisen kierrätyksen menetelmät. Kemiallisessa kierrätyksessä tuotteet palautetaan alkuperäisiksi lähtöaineikseen kemiallisilla prosesseilla. Prosessi tuottaa yhtä laadukasta materiaalia kuin alkuperäinen. Synteettisiä kuituja voidaan myös sulattaa, jolloin saadaan aikaan muovituotteiden raaka-aineita.

Vaateteollisuuden lisäksi kierrätystekstiileitä käytetään paljon myös teollisuuden raaka-aineena kuten öljynimeytysmatoissa tai autojen eristyksissä.

Tällä hetkellä sekä mekaanisen että kemiallisen kierrätyksen huomattava ongelma on se, ettei luonnonkuituja ja synteettisiä kuituja pystytä vielä erottamaan toisistaan. Tästä syystä suurta osaa tekstiilijätteestä ei vielä tällä hetkellä voida hyödyntää mekaanisella tai kemiallisella kierrätyksellä. Tämä ongelma tuottaa valtavan määrän tekstiilijätettä, joka päätyy joko kaatopaikalle tai energianpolttoon. VTT Technical Research Centre of Finland on kehittämässä tekstiilijätteen kierrätykseen uusia, selluloosakuitujen liuotukseen perustuvia tekniikoita, joilla olisi mahdollista kierrättää eri kuituja sisältäviä tekstiilejä. Tällä menetelmällä iso osa tekstiilijätteestä olisi mahdollista ohjata uusiokäyttöön. Täältä ja täältä voit lukea aiheesta lisää.

Vuoden 2016 alusta lähtien voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon mukaan tekstiilijätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle, joten tekstiilijäte tulee ohjautumaan suurilta osin energiapolttoon. Vaikka se onkin parempi vaihtoehto kuin loppusijoittaminen kaatopaikalle, olisi tästäkin tekstiilijätteestä saatava suurin osa kiertoon, jotta uuden tekstiilin tuottamista saataisiin vähennettyä. Vaatteen polttamisen energiaksi tulisi olla viimeinen vaihtoehto ainoastaan kaikkein huonokuntoisimmille vaatteille.

Länsimaissa tekstiilijäte koostuu kasvavassa määrin poistotekstiileistä, sillä teollisuuden siirtyessä Kaukoitään myös teollisuuden jätemäärät pienenevät. Teollisuusjätteen ongelma onkin suurin siis Kaukoidän maissa kuten Kiinassa, jossa suuri osa koko maailman tekstiileistä tuotetaan.

Tässä tiivistys tekstiilijätteestä ja sen käsittelystä. Jos mietit minne viedä vanhat, niin käyttökelpoiset kuin rikkinäisetkin vaatteet, tsekkaa Recci, joka on etunenässä kehittämässä Suomeen aitoa ja ison kokoluokan tekstiilien kierrätystoimintaa. Syventäviä kirjoituksia tulossa myöhemmin!

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s